HURMATTIIN POLKALLA VAAN....

Kymmenen vuotta sitten Ainon jäätyä leskeksi yllättäen hän ei osannut onneksi aavistaakaan miten hänen elämänsä tulisi muuttumaan. Shokki miehen poismenosta oli valtava, olihan mies aina ollut terveyden perikuva ja hoitanut kuntoaan erittäin hyvin. Avioliitossa oli keritty jo viettää hopeahääpäivä ja elämä oli mennyt omaa uomaansa jo pitkään. Vanhempi tytär oli muuttanut omaan kotiin miehensä kanssa. Heidän häitään oli tanssittu edellisenä vuonna. Nuorin tytär valmistautui ylioppilaskirjoituksiinsa, joten hänelle aika pahaan saumaan tuli isän poismeno. Mutta kaikesta selvittiin sekasortoisesta tilanteesta huolimatta. Perheen psykologi ystävä tuli käymään ja sanoi tytöille, että kun tuo äiti nyt ei vielä ole niin kovin iäkäs, jos ja kun hän löytää uuden kaverin ja uuden iskän taloon, niin miten te suhtaudutte siihen? Tyttäret sanoivat tuolloin, ettei heillä uutta kaveria mitään vastaan ole, mutta uutta iskää he eivät tule koskaan saamaan. Siihen Aino sanoi, että älkäähän hullutelko siinä, enhän edes käy missään niin eihän minua nyt kukaan kotoani tule etsimään tai hakemaan.

Samaan aikaan Ainon Lotta ystävättären sisko nukkui pois. Lotta jäi näin kaipaamaan siskoaan ja ystävättärensä miestä, joka oli ollut hyvä tanssikaveri. Se oli myös Lotta ystävättärelle raskasta aikaa ja hän pyysikin Ainoa ottamaan yhteyttä sisarensa mieheen Hannuun, jonka Aino jo tunsikin entuudestaan. Lotta ajatteli, että menetyksen vielä lähempänä kokeneet voisivat näin kuunnella ja jutella läpi surua keskenään. Vähän siinä Ainoa mietitytti, mutta otti kuitenkin numeron ja vielä enemmän arvelutti ottaa yhteyttä. Osoite oli jo entuudestaan, koska ystävänpäiväkortti oli lähetetty piristämään tuttavaperhettä edellisessä kuussa. Ensimmäiset puhelut Ainon ja Hannun välillä alkoivat kuitenkin melkein heti. Puheluissa oltiin toistensa olkapäinä, käytiin läpi tulevia surujuhlia ja muisteltiin yhteisiä tanssimatkoja, joita oltiin tehty puolisoiden vielä eläessä yhdessä ja mukana olivat olleet myös Lotta ja hänen miehensä.

Aino oli sen verran kokenut tanssija, että muisti hyvin kuinka Hannu oli tehnyt häneen vaikutuksen jo monta vuotta sitten polkantanssi taidollaan. Sitä kun ei ihan joka poika osaa tänä päivänä tanssia mitään tanssia, saati sitten Ainon lempitanssia polkkaa.

Aikaa kului melko vähän, kun jo tuli hetki ensimmäiseen tapaamiseen. Ainon nuorempi tytär sai valkolakkinsa ja niin myös Lotan nuorempi poika. Silloin Hannu tuli vaimonsa sisaren pojan lakkiaisiin. Sinä viikonloppuna tavattiin yksin jääneinä ensi kertaa, vaikka Aino tekikin Tuhkimomaisen poistumisen tanssipaikalta, niin puhelut jatkuivat. Sen tapaamisen jälkeen tuli monta tapaamista laivalla seilaten puolin ja toisin, monta tanssia on tanssittu ja monta ulkomaan matkaa on tehty yhdessä. Viimein viiden vuoden ajan tuhansia tunteja kestäneet puhelut saivat päätöksen, kun Aino jätti myyntipäällikön toimensa työsuhdeautoineen, myi soman talonsa ja muutti rakkaaksi muuttuneen olkapäänsä luokse.

Matkan varrella oli ollut monta koettelemusta puolin jos toisin, mutta niistä selvittiin. Nyt saivat jäädä tuttavien tyrkyttämät seuralaiset, sukulaisten hyvät neuvot ja muut yrittäjät. Aino ja Hannu päättivät ryhtyä elämänkumppaneiksi ja katsoa eteenpäin mitä mukavaa elämällä vielä onkaan tarjottavanaan uudessa parisuhteessa. Ainolle muutos oli rohkea päätös aloittaa uusi elämä vieraassa maassa ja molemmille tietenkin oli opettelua oppia tuntemaan toinen lähemmin myös arkielämässä ja katsoa kuinka kauan ne vasikan nahat oikein pysyvät silmillä.

Tänä päivänä nuo kaksi viettävät melko seesteistä rinnakkaiseloa pienellä paikkakunnalla parisataa kilometriä Tukholmasta ja Polkkaakin tanssitaan välillä. Positiivinen elämän asenne, rohkeus alkaa elää uudestaan ja usko tulevaan olivat tämän todellisuuteen pohjautuvan pienen kertomuksen opetus. Tee elämäsi ratkaisut kuuntelemalla itseäsi, niin voit olla tyytyväinen elämääsi. Meillä kun on vain tämä yksi elämä elettävänä. Ei sitä voi kukaan muu elää eikä kukaan muu ottaa siitä vastuuta tai muuttaa oman elämänsä kulkua kuin ihan "minä itse".